Puberteettinen meininki on jonkinlainen trendi. Kukaan meistä oikein haluaisi kasvaa aikuiseksi. Siitä huolimatta toimittaja vetoaa. Kiinnostukaa toisistanne ihmiset. Älkää pelkästään omista mielikuvistanne. Maailma on täynnä kiinnostavia ihmisiä.

AMERIKKALAINEN AVOIMENA, HÄN KERTOO MILLAISIA ME SUOMALAISET OLEMME

Me suomalaisethan olemme sellaista väkeä, että ihastumme, jos joku ulkomaalaiseksi laskettava meitä jossain huomioi, tosin turvapaikan hakijoita ja muita maahanmuuttajia ei tietenkään lasketa. (Tämä oli sitten ironiaa huom. ennen kuin viskaatte rasismisyytteellä) Kun eukonkannon maailmanmestaruuskisoja uutisoidaan maailmalla, röyhistelemme onnellisina: Meistä puhutaan ja se on hienoa. Tietenkin meitä myös kiinnostaa, että mitä puhutaan ja jos puhutaan jotain positiivista niin olemme onnellisia. Toisaalta ulkomailta käsin saatu kritiikkikin puree perin kipeästi. Onneksi sitä kritiikkiä tulee kohdalle harvoin, koska enimmäkseen olemme niin erinomaisia. Nyt on mahdollista ihan melkein livenä seurata mitä suuren maailman toimittaja ajattelee tästä vaatimattomasta, mutta terhakasta kotimaastamme. Käypääkä lukemassa Finland Diarya. Suomalaisten äitiyspakkaukset ovat puhuttaneet kovasti maailmankansalaisia. Toimittajan haaviin tämä tarttui Media=Blogista.

BLOGGARIN RISKIT

Killingin kautta sen sijaan löytyi bloggajaan elinkaari. Ehkä tuossa jotain osuvuutta on. Se todetkoon joka taitaa englanninkieltä, toimittajalta se on taas vähän kadoksissa. Addiktoituminen saattaa olla yksi keskeinen vaihe tässä elinkaaressa, sen on kaurakin viisaana naisena huomannut ja esittelee meille testin ynnä muuta tarpeellista tutkimustietoa nettiaddiktiosta. Toimittajakin teki tuon testin joskus eikä ole vieläkään toipunut tuloksista. Mutta tietyllä tavallahan sitä on elämäänsäkin addiktoitunut, eikä millään siitä luopuisi, joten kannattaako kuitenkaan kantaa huolta nettiaddiktiostakaan. Addiktio päivässä pitää mielen virkeänä. Tai sitten ei.

PUBERTEETTISTA MENOA

Voi tuota puberteettisuuden ahdistusta. Plökissa puretaan selittämätöntä feminismikaunaa ja Käymälässä julkaistaan tunnustuksellisia muistiinpanoja nuoruuden rakastumisista. Käymälän kirjoittaja kuvailee kuinka tytöt täyttivät hänen ajatuksensa jo kolmevuotiaasta lähtien. Tietyt tytöt olivat "päivittäisen, miltei jokahetkisen herkeämättömän kuvittelun kohteina". Sitten hän pintapuolisesti ajatellen hiukan yllättäen ja jopa paradoksaalisesti kirjoittaa näin:"En ollut kiinnostunut tytöistä. En halunnut tietää heitä mitään, sillä se kaikki olisi saattanut aiheutaa vaaraan vaivalla rakentamat kuvitelmani." Voisi tosiaan ajatella, että tässä on jokin ristiriita. Ajatella herkeämättä tyttöjä ja kuitenkin sulkea nämä tietoisuutensa ulkopuolelle. Kun toimittaja muistelee omia rakastumisiaan, niihin on yleensä aika keskeisenäkin osana kuulunut halu tutustua toiseen ihmiseen. Siis tuollainen suu kiinni nainen, älä häiritse libidoani- tyyppinen meininki on toimittajalle ollut aika vierasta. Mutta kukin taaplaa tyylillään, kuten sanotaan.  

JA UUSIA BLOGEJA TAAS

Koska aforismit ovat nyt selkeä trendi, on bittiavaruuteen ilmestynyt aformismipäiväkirja. Sieltä voi käydä tarkistamassa päivän mietelauseen että josko siitä löytyisi osviittaa. Äkäpussin juttuja taas voi lukea mikäli kiinnostaa nuoren vähän äksyn naisen pähkäilyt, ja miksipä ei kiinnostaisi. Blogisiskossa puhuu elämänkokemus.